perjantai 30. lokakuuta 2015

Väkivalta parisuhteessa


"Lyökää vaan mua, lyökää vaan mut mä nousen tuhat kertaa, tuhat kertaa ja vielä kerran uudestaan".
Näin laulaa Kristiina Wheeler kappaleessaan Tuhat kertaa. Hyvä biisi muuten, kannattaa ehdottomasti kuunnella!

Halloween on kujeiden ja kepposten aikaa. On hauskaa pelotella toisia ihmisiä ja tehdä jotain jännittävää. Joillekin ihmisille pelko on kuitenkin jokapäiväistä.

Väkivalta parisuhteessa on vaiettu ja häpeällinen aihe. Sitä tapahtuu, mutta siitä ei puhuta.
Se hävettää ja jos toinen kysyy, mistä olet saanut ruhjeita kasvoillesi, monet valehtelevat sanoen kaatuneensa ja iskeneensä kasvonsa vaikka pöydän nurkkaan.

Miksi kyseinen aihe hävettää, koska eihän vika ole uhrissa?
Miksi suhteen pinta pitää saada näyttämään ulospäin kiiltävältä ja täydelliseltä, että eihän tässä mitään hätää ole vaikka hätä olisikin ja suuri?
Vai onko kyse enemmän pelosta, pelko siitä jos kumppani saa tietää että on mennyt kertomaan ulkopuolisille mitä suhteessa todellisuudessa tapahtuu?

Väkivaltaa ei ole pelkästään fyysinen väkivalta, vaan henkinen satuttaminen on väkivaltaa yhtä lailla. Vaikka kummankin tyyppinen väkivalta on yhtä hirveää, niin omasta kokemuksesta henkinen on paljon pahempaa. Sanat jättää arvet sydämeen, mutta arvet iholla usein ajan mittaan paranee. Olenkin kirjoittanut tänne aiemmin suhteestani narsistin kanssa, jossa henkistä väkivaltaa koin lähes päivittäin. Lutun voi lukea alla olevasta linkistä:


Miten sitten selvitä kokemastaan väkivallasta tai päästä eroon suhteesta jossa toinen satuttaa? Mielestäni ensimmäinen askel on tiedostaa tilanteen vakavuus ja ruveta tekemään töitä sen eteen, että tilanteesta pääsee pois. Alistuminen ja rooliinsa "tyytyminen" on pahin virhe, koska ketään ihmistä ei saa satuttaa. Henkisesti eikä fyysisesti.

Jos puhuminen kumppanin kanssa ei auta tai muuta tilannetta, on tärkeää kertoa asiasta ulkopuolisille. Kuten perheelleen tai ystäville tai ottaa yhteyttä ammattiauttajaan.
Yhteydenottoa voi tosin pahentaa se, jos kumppani kyttää sinua koko ajan, etkä pääse häntä pakoon, mutta en usko että kukaan ihmistä pystyy täysin vartioimaan 24/7.

Ehkä vaikein kohta siinä tilanteessa missä tuhoisa suhde pitää jättää taakse on se, että itsestä täytyy tehdä kylmä. Siinä mielessä, että varsinkin narsistiset persoonat ovat erittäin taidokkaita manipuloimaan toista ihmistä ja pitämään otteessaan.
Ex-kumppanikin uhkasi monta kertaa tappaa itsensä, jos jätän hänet.
Tämä oli kuitenkin vain kiristystä. Ei hän mitään itselleen tehnyt.

Ei ole helppoa olla kylmä ja yrittää unohtaa toinen, varsinkin jos yhteistä historiaa on ehtinyt tulla tovi jos toinenkin, mutta joskus rakkauden edelle on laitettava oma itsensä ja terveytensä, jos haluaa joskus olla vielä kokonainen ihminen.

Mitä vielä tulee väkivaltaan, niin myöskin sekin on väärin jos nainen lyö miestä.
Puhuin yksi päivä erään ystäväni kanssa juuri tästä, että vaikka on erittäin väärin, raukkamaista ja vihaksi pistävää jos mies lyö naista, niin mitä sitten jos tilanne on toisinpäin? Ei miehenkään tarvitse ns. fyysisesti vahvempana osapuolena kestää väkivaltaa, yhtä lailla hänellä on oikeus suojella itseään. Ja väkivaltaisia naisia löytyy varmasti lähes yhtä paljon kuin mitä väkivaltaisia miehiäkin.

Oletko sinä ikinä kokenut henkistä tai fyysistä väkivaltaa suhteessasi?
Miten olet toiminut ja selvinnyt tilanteesta?

Lopuksi haluan toivottaa kaikille oikein mukavaa halloweenia!
Itse viettelen halloweenia rauhallisissa merkeissä rakkaan kanssa. Katsotaan kauhuleffoja, tehdään pizzaa ja herkutellaan. :)

Käykää myös tutustumassa tuohon uuteen blogiini!

SEKÄ HUOM. MUISTAKAA KÄYDÄ VASTAILEMASSA TUONNE ARVONTAAN!
Marraskuu on viimeinen kuukausi aikaa vastailla tuohon ja joulukuussa sitten arvon voittajan ja lähetän 10 euron arvoisen palkinnon postissa.
Alla linkki kilpailuun:


- Rakastunut Mies








2 kommenttia:

  1. Itse olen ollut väkivaltaisessa parisuhteessa narkkarialkoholistin kanssa. Aina toinen lupasi muuttua ja lopettaa päihteiden käytön, mutta sitä ei koskaan tapahtunut. Sitä joka kerralla silti jaksoi uskoa, että toinen muuttuisi. Ei pystynyt eroamaan, kun oli niin kiintynyt toiseen. Parisuhdeväkivalta jättää ikuiset arvet, mutta ajan kanssa näiden kanssa pystyy elämään. Uuteen parisuhteeseen on vaikea lähteä uudelleen toistuvan parisuhdeväkivallan pelossa. Olen kuitenkin onnellinen, että olen pystynyt jatkamaan elämääni ja, että olen pystynyt rakastumaan uudelleen uuteen mieheen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi ikävää kuulla, että oot ollut tuollaisessa suhteessa :( vaikka sitä kuinka haluaisi uskoa, että toinen muuttuisi - niin aika harvoin ne kuitenkaan muuttuu.

      Pääasia, että oot kuitenkin siitä päässy yli ja pystyt seurustelemaan :) kyllä nuo jutut jättää aina arvet ja sitä pelkää tulevaisuudessa että toistuuko sama kauheus uudelleen, mutta onneks hyviäkin miehiä löytyy maailmasta :)

      Poista