Narsistin kanssa parisuhteessa

Moikka. Pahoittelut kun ei oo tullut vähään aikaan mitään postauksia tänne. On ollu tässä menoa ja meininkiä, niin ei oo ehtiny koneen äärelle pahemmin istahtamaan :D mutta täällä taasen.

On tullut aika paljoa kirjoiteltua tänne parisuhteista, sen ongelmista ym. aika yleisellä tasolla, joten ajattelin tässä postauksessa kirjoittaa hieman henkilökohtaisempaa materiaalia. Eli, parisuhteesta (onneksi entisestä) narsistisen ihmisen kanssa.

Parisuhde narsistin kanssa on omanlainen helvetti, jos niin voi sanoa. Sellainen myrkyllinen parisuhde melkein tuhosi minun elämäni. 

Narsisteilla on monenlaisia piirteitä, joten siksi sellainen ihminen onkin vaikea tunnistaa. Ja mitä rakkauteen tulee, rakkaus on tunnetusti sokea eikä niitä piirteitä välttämättä edes huomata toisessa ihmisessä tai voidaan kuvitella, että kyllä ne inhottavat puolet siitä ohi menee ja ihminen voi muuttua. Narsismi on kuitenkin sairaus, joka tarvitsee hoitoa.

Muutamia narsistille ominaisia piirteitä on:

- Liian suuret käsitykset itsestään

- Muiden hyväksikäyttö

- Empatian puute

- Ylimielisyys ja röyhkeys

- Uskoo olevansa ainutlaatuinen/vaatii korostunutta ihailua

Narsistinen ihminen ei myöskään osaa nähdä omaa narsistisuuttaan negatiivisena asiana, vaan hänen on helppo heittäytyä marttyyriksi tilanteessa kuin tilanteessa.

Nyt oma tarinani.

Tutustuin vuonna 2006 ollessani vasta 18-vuotias tähän exään. 

Kutsun häntä tässä tekstissä nyt exäksi, koska en halua paljastaa nimiä ihan yksityisyydensuojankin takia.

Asuin tuolloin sellaisessa melko pienessä kaupungissa ja olin juuri aloittanut opiskelut.

Suhteen alkuvaiheessa kaikki oli tietysti mahtavaa. Toisen kanssa synkkas asiat hyvin yhteen, oltiin koko ajan toistemme kanssa, tehtiin yhdessä kaikkia kivoja asioita ym. mitä nyt suhteeseen yleensä kuului.

Aika nopeasti sitten tilanne kuitenkin alkoi muuttua. Exä ei ollut silloin töissä tai koulussa, niin se yöt pitkät kuunteli mun asunnossa musiikkia ym. häiritsi muilla tavoilla, vaikka olin jo nukkumassa, koska mulla oli seuraavana päivänä koulua.

Exä alkoi arvostella mun koulussakäyntiä ja alaa jota opiskelin ja sanoi, etten tule ikinä pärjäämään sillä alalla, se ala oli mulle kuulemma väärä ja että mun ois ollut sama lopettaa koulu. Sen lisäksi exä alkoi olla myös mustasukkainen mun kavereista, kaikissa kavereissa oli hänen mielestään joku vika, eikä niitä sen takia olisi tarvinnut nähdä.

Kerrottuani exästä parille luokkakaverille ja muille kavereille, kaveritkin kehotti että mun pitäis jättää tää ihminen, että se ei tee hyvää mulle. Mä en kuitenkaan kuunnellut ketään tai sanoin, että "kyllä kaikki tästä vielä muuttuu parhain päin".

Sitten lopulta jätinkin kouluni kesken ja muutettiin yhdessä toiseen kaupunkiin kaksioon asumaan. Alussa kaikki näytti taas hyvältä. Meillä oli kivaa yhdessä. Yhdessäasuminen tuntui hyvältä ratkaisulta. Elämä kukoisti.

Sitä ei kuitenkaan taas kauaa jatkunut, kun eksäni alko taas olemaan mustasukkainen mun uusista kavereista. Sen lisäksi se alko arvostelemaan mua koko ajan. Mun ulkonäköä, painoa, vaatteita, mun käyttäytymistä, jopa mun vanhempia. Kaikessa oli hänen mielestä jotain vikaa ja kun otin asian puheeksi, hän sanoi että oli kaiken tarkoittanut vain vitsillä tai sitten hän heittäytyi marttyyriksi ja sanoi että, minä vain valitan hänelle aina samoista asioista. Jotenkin minusta tuntui välillä, että hän jopa usein nautti siitä että sai lytätä mua mahdollisimman alas.

Sitten vähitellen suhteen edetessä alkoi paljastua hänestä kaikkia yllättäviä asioita. Hän oli valehdellut itsestään vanhemmillensa vaikka mitä asioita. Hänen vanhemmat luuli että hänen lapsellaan on ammatti, töitä, eikä rahaongelmia ollut vaikka kaikki oli valhetta.

Luottotiedotkin häneltä oli mennyt, mistä hän ei viitsinyt edes mainita, ennen kuin alettiin etsiä sitä asuntoa meille. Silloinhan sekin vasta kävi ilmi. Minun oli siis vaikea luottaakaan enää häneen, koska mietin mitähän kaikkea hän oli minulle valehdellut.

Eikä hänen valehtelut ja sanallinen satuttaminen minua kohtaan ollut suinkaan ainoita ikäviä asioita. Hän veti riitoihimme mukaan minun kuolleita sukulaisia. Hän oli kohtaani väkivaltainen ja kerran ajoi puukollakin minua takaa yhteisessä asunnossamme.

Ja olihan sitä vielä paljon kaikkea muutakin paskaa, kuinka hän vaikkapa osti itselleen aina kaikkea kivaa ja jonninjoutavaakin ja minä jouduin aina huolehtimaan laskujen maksusta ja siitä että meillä oli ruokaa jääkaapissa. Mä en saanut itselleni ikinä ostaa mitään mukavaa.

Vuonna 2010 sitten viimein pääsin hänestä lopullisesti eroon. Eli oltiin melkein neljä vuotta yhdessä. En todellakaan tiedä miten jaksoin niin kauan häntä. Kai se oli vaan sitä rakkautta ja koitin uskoa että kaikki muuttuisi vielä paremmaksi. 

Silloinkin, kun olin häntä jättämässä, hän alkoi heti uhkailemaan itsensä tappamisella kiristääkseen minua, mutta elossa hän on tänäkin päivänä.

Meidän suhteen jälkeen mulla meni tosi kauan, ennen kuin pystyin mitään uutta suhdetta edes miettimään. Mulla oli kauan pelko, että kaikki ihmiset on samanlaisia ja uskoin jo että mussa oli pakko olla vikaa, koska exänihän pilasi itsetuntoni ihan täysin haukkumalla ihan koko ajan.

Onneksi olen nyt saanut kerättyä itsetuntoani aika hyvin takaisin ja tällä hetkellä elän hyvässä suhteessa, jossa minun ei tarvitse mitään noin hirveää kokea.

Ihmishirviöitä tosiaan on olemassa. 

Toivon, että jos joku on tällaisen tai vähääkin tämän tyyppisen ihmisen kanssa parisuhteessa tai ylipäätään tekemisissä, koska kyllähän narsisteja on ystävyyssuhteissakin, niin kannattaa kaksi kertaa miettiä kannattaako sellaista ihmistä pitää lähellään. Koska omasta kokemusta voin sanoa että se vie kaikki voimat ja pahimmillaan sellainen ihmissuhde voi olla vaarallinenkin.

Kenenkään ei tulisi kokea mitään tuollaista mitä itse olen kokenut. En tietenkään suhteen aikana itsekään ollut aina se viaton enkeli ja puhdas pulmunen, koska kaikkihan me ollaan ihmisiä ja tehdään virheitä, mutta se on ihan tervettä. Narsismi, ei ole.

Kiitos, jos jaksoit lukea tänne asti!

Ja kerro meille, jos olet kokenut tai nähnyt jotain vastaavaa?

- Rakastunut  mies